Great runners aren't born, they are made

Kuva

Tein taas oman ennätykseni! Juoksin 16min putkeen, sitten kävelin ja juoksin vuorotellen kotiin aina biisin kerrallaan. Kolmen biisin verran ehdin juosta, eli noin 12min, eli juoksin 28min yhdellä lenkillä! Olen aivan uskomattoman ylpeä itsestäni. Parasta on, ettei tehnyt edes mitenkään mahdottoman tiukkaa. Minä vain juoksin ja kuuntelin musiikkia, en ajatellut, kuinka väsynyt olin tai kuinka pitkä matka oli vielä jäljellä. Katsoin kelloa vain biisien välissä ja vain menomatkalla. Nautin juoksemisesta, oikeasti. On mahtavuutta ymmärtää, että oikeasti haluaa lähteä juoksemaan ja nauttii siitä.

Olen ylittänyt itseni tällä viikolla niin monta kertaa, etten voi kuin hymyillä. Eilen kävin kaupassa ja ostin miehelle karkkipussin, itselle tummaa suklaata. En syönyt ainuttakaan karkkia ja suklaatakin vain puoli levyä, 50 grammaa, patukan verran! Minä! Minä, joka kiskon helposti levyn maitosuklaata illassa ja jolle tulee pienestä suklaapatukasta vain paha mieli! Tänään olimme kylällä asioilla ja taas kaupassa, kun rupesi heikottamaan aivan hirveästi. Raahauduin limsahyllylle, kaivoin normaalin vichyn ja sen jälkeen suklaahyllylle hakemaan tummaa suklaata. Söin autossa rivin ja join puoli litraa vichyä, samalla kun mies ja kaverinsa söivät jäätelöä ja karkkia. Söin kyllä loput siitä suklaasta ruuan jälkeen, mutta se oli 80 gramman levy eli päivän hiilarit eivät edes ylittyneet kuin maksimissaan 10 grammalla. Minulla on varmaan ensimmäistä kertaa elämässäni kaapissa suklaata niin, etten ole edes ajatellut syöväni sitä. 

Minä en ole ollenkaan tottunut tällaiseen. Siis minä olen se, joka aloittaa karkkilakon maanantaina ja lopettaa sen ihan viimeistään keskiviikkona, todennäköisemmin tiistaina tai ehkäpä maanantai-iltana. Minä olen se, joka sanoo, että lähden huomenna lenkille. Huomenna, maanantaina, kuun ensimmäinen päivä. Laihdutus- ja elämäntaparemonttiyritykset ovat kaatuneet kerran toisensa jälkeen. Olen esittänyt ulospäin, ettei se haittaa; minä kelpaan näinkin. Itsekseni olen sitten vatvonut asiaa ja itkenyt surkeaa itsekuriani. Olen aina halunnut olla vahva. Olen onnistunut näyttämään ulospäin vahvalta, itsevarmalta. Todellisuudessa olen ollut kaikkea muuta.

Mutta nyt, nyt tämä muuttuu. On jo muuttunut. Minä olen voittanut itseni tällä viikolla, ja olen jäänyt koukkuun tähän tunteeseen. Tätä lisää, kiitos. 

Joskus tuntuu että ajan pyörteet

kiskoo meidät mukanaan

avaa sylisi mulle

näin maailma saa ohi virrata

Sun aika on kukkaan puhjeta

kohti taivasta kurkottaa

juuret viimein kylmän kiven murtaa

jos ymmärtää odottaa

Tehosekoitin - Maailma on sun