Kuva |
Sitten voidaankin hypätä ihan toiseen aiheeseen.
Kuva |
Sehän on tietty se, että mä olen ollut raskaana, synnyttänyt lapsen ja imettänyt, ja se näkyy myös kropassa, laihduinpa miten paljon tahansa. Raskaudesta jäi muistoksi suoraan sanottuna järkyttävät arvet vatsaan ja myös alavatsalle, "tyttömahalle" eli juuri sille alueelle mikä on niin julmetun kipeä kerran kuussa. Arpia on vieri vieressä, 2-3cm leveitä ja edelleen 8,5kk synnytyksen jälkeen punaisia. Arpikudos ei kiinteydy koskaan ja koska arpia on paljon, on hyvin mahdollista ja itseasiassa jopa todennäköistä, ettei mun vatsa tule koskaan olemaan kiinteä. Raskausarvet ja löysä, ryppyinen vatsanahka on myös hyvin pitkälle syy siihen, etten halua laittaa tänne kuvia itsestäni - enkä itseasiassa halua niitä itsellekään muistiin. Ei tuo niin kaunista katseltavaa ole, ei todellakaan.
Kuva |
On tiedättekö oikeasti aika rankkaa tajuta, että mä olen 21 ja tilanne on tämä mikä on. Mulla on vielä mahdollisuus saada vahva ja kestävä kroppa, mutta kaunista siitä ei tule enää koskaan. Mun silmään raskausarvet, riippuvat rinnat ja löysä, ryppyinen vatsa ei ole kauniita, oli siinä ympärillä miten timmi kroppa tahansa, sori vaan. :) Rakkausarvet ei todellakaan kuvaa mun arpia, ei niin mitenkään päin. Koko termi on ihan typerä. Ei mun tarvii tykätä, saati rakastaa näitä arpia vaikka lasta rakastankin yli kaiken. Niiden arpien kanssa pitää kyllä elää, mutta en minä niistä todellakaan tykkää. Paljon mieluummin olisin ottanut sen sileän, arvettoman palleromahan. Niin.
Mutta hei, se tästä synkistelystä. Markkinoilla on miljoonittain hyviä push-up- rintsikoita ja ainakin vaatteet päällä musta tulee niin kuuma! Sitäpaitsi bikinit vaikuttaa epämukavilta, luulen että sitten hoikkanakin viihdyn paremmin ihan kokouikkarissa. Enkä minä oikeasti ole katkera tai mitään sellaista, jos tästä tekstistä nyt semmoisen kuvan sai. En minä tykkää arvista enkä siitä, että mun kroppa on menetetty, mutta pakko kyllä myöntää että ihan hyvään tarkoitukseen se kuitenkin sitten meni. Sitäpaitsi, eipä tule kolmenkympin kriisiä kun rupsahtaa jo parikymppisenä! ;)
Nyt painun suihkuun, syön jotakin ja sitten kirjan kanssa sänkyyn. Palaillaan!