Kuva |
En tiedä miten tein sen. Vielä kuukausi sitten en olisi miettinyt sekuntiakaan, vaan olisin vajonnut miehen kainaloon, ottanut keskeneräisen neulomuksen ja napsinut puoli levyä suklaata. Ehkä se oli se yhtäkkinen ajatus, että hei, kukaan ei lähde mun puolesta lenkille. Minua voi joku auttaa niin, että hoitaa tyttöä lenkin ajan, mutta kukaan ei juokse minun puolestani. Kukaan ei voi päättää minun puolestani, etten ota suklaata. Minun täytyy itse olla se, joka määrää. Minun täytyy ihan itse vaihtaa vaatteet ja mennä ulos, kukaan muu ei voi siihen pakottaa. Minä olen se, joka hallitsee tätä hommaa, se, joka päättää omista syömisistä ja liikkumisista. Ja piste. Eli napit korviin ja menoksi.
Toinen asia, joka potkii persuksille, on hyvä musiikki. Päätin eilen, että kävelen yhteen tiehaaraan eli reilu 2km suuntaan. Kun pääsin siihen, ajattelin kääntyä, mutta sitten tuli niin hyvä biisi että painelin menemään vielä 10 minuuttia, niin että lenkki oli 40 minuutin sijasta tunnin mittainen. Hitaamman biisin tahtiin painoin sauvoja niin, että käsivarret olivat aivan tulessa. Sauvakävely on siitä kivaa, että treenin rankkuutta voi kontrolloida jatkuvasti, ja sauvojen kanssa myös vauhti on kovempi.
Tänään juoksuohjelmassa on 5min kävely, 4min juoksu, kääntyminen kotiin ja sama harjoitus. Eli kahden minuutin juoksut ovat loppuneet, jee! Tuosta saa jo sen parinkymmenen minuutin lenkin ihan itsessään, eli jee myös sille. Torstaina jo juoksen enemmän kuin kävelen! Tänään aion tehdä myös lihaskuntoa, niin että liikuntaa tulee sen tunnin verran kuitenkin.
Semmoisia fiiliksiä tänään. Minulla on vahva tunne, että tästä viikosta tulee oikein hyvä. Toivottavasti teilläkin! Loppuun vielä se biisi, joka potki eilen vielä jatkamaan. Täydellisyyttä.
Hieno voitto sohvasta! :)
VastaaPoistaOlen huomannut pohtivani usein ihan samoja asioita kuin mistä nyt kirjoittelit. Kyllä mä saan tukea laihdutukseen ja kuntoiluun, paljon positiivista palautetta jne. Mutta ainut joka mut sinne lenkille raahaa on minä itse, ja myös minä itse päätän että mitä suuhuni laitan. Eli täysi vastuu kaikesta on vaan ihan itsellä. Kukaan muu ei tee niitä asioita mun puolesta.
Mulla oli tänään punnituspäivä, ja tulokset nostaa kyllä todellakin mielialaa :)
Ja eilen tein oman henk.koht. ennätyksen juoksussa :) Viikko näyttää tosi hyvältä kyllä!
Jeeee sullekin! :)
PoistaLöysin blogisi tänään, ja luin heti samalla istumalla kaikki tekstit. Olemme monessa jutussa samoilla linjoilla, oikeaa ruokaa ja rauhassa eteenpäin. Tsemppiä sinulle!
VastaaPoistaTervetuloa vain matkaan, mukava kun löysit tänne :) Vertaistuki on parasta! Tsemppiä sullekin, pitääkin käydä kurkkimassa sinunkin blogia!
Poista