Viikko 5

Kuva

Pallokalafiilis on täällä edelleen, joten en edes käynyt vaa'alla pahoittamassa mieltäni. Ensi viikolla sitten taas. Vyötärön kuitenkin mittasin, edellisen kerran olen mitannut 18.6 eli kolme viikkoa sitten. 2 senttiä sieltä oli hävinnyt, joten kyllä jotakin tapahtuu. Tässä viikon liikunnat vielä. 

Ma - Juoksu/kävely 15min, pyöräily 35min

Ti - Juoksu/kävely 30min

Ke - Lepo

To - Vaunulenkki 1h, juoksu/kävely 50min

Pe - Lenkkeily 35min

La - Lepo

Su - Zumba 20min 

Yht. 4h 5min

Edelleenkään ei menty yli sen viiden tunnin, joten tavoittelemme sitä taas tällä viikolla. Siivoamisen saisi Heiaheiaan listata liikunnaksi, mutta en ole listannut niitä aiemminkaan joten en nytkään sitten. 

Sellaista tänne. Jännä nähdä miten ensimmäinen hyväkarppausviikko vaikuttaa painoon ja jaksamiseen. Aamiaseksi söin kaurapuuroa mansikoilla, lounaalla on salaattia ja iltaruualla on uunikalaa ja kasviksia. Ostin eilen kaupasta myös jogurttia ja siemeniä. Tästä tämä lähtee, hiljalleen. :) Mun äiti muuten aloitti karppaamisen (taas) kolme viikkoa sitten kovalla metelillä, mutta eilen kun käytiin siellä syömässä, tarjolla olikin perunamuusia. Ruoka kyllä ui voissa normaaliin tapaan. Kysäisin sitten yökylään tulleelta siskolta, että onko äiti enää karpannut. Kolme päivää oli kuulemma tällä kertaa kestänyt. Just. 

Äiti oikeasti karppasi pidempään pari vuotta sitten ja tiputti 15 kiloa, mutta lopetti sitten ja kaikki on tulleet takaisin, kun vaikka hiilarit palasivat ruokavalioon, rasvan määrä pysyi samana. Tai no, oikeastaan se oli ollut sama koko ajan... Mutta kuitenkin. Esimerkkinä äidin karppaamisesta voisin mainita mm. sen, että perunoiden tilalla oli usein, siis monta kertaa viikossa pekoniin käärittyjä, juustolla täytettyjä herkkusieniä. Lisäksi tosiaan äiti käytti voita todella surutta ja kermaakin lorahti jokaikiseen ruokaan reilusti, pekoniakin meni monta pakettia viikossa. Oikein klassinen kauhuesimerkki karppaamisesta siis. 

Kuva

Itse haluan tehdä todellakin toisin. Voi tulee olemaan ehdottomasti toissijainen rasvanlähde ja etupäässä tulen käyttämään öljyjä ja täysrasvaisia maitotuotteita, lisäksi sitten tietenkin avokadoa, oliiveja ja rasvaista kalaa ja lihaa. Kermaa ei käytetä enempää kuin nytkään, enkä pekonista edes tykkää. Perunat ja riisit korvataan kasviksilla (joita niitäkään ei uiteta voissa, kuten äitini tekee mm. porkkanoille), ei rasvassa uivilla lisäkkeillä. Luulen, että tuollainen rasvankäyttö sopisi paremmin Atkinsia tiukasti noudattavalle tai alakarppaajalle. Hyväkarppaaja voi syödä kasviksia ja hedelmiäkin (paitsi banaania ja rypäleitä) vapaasti, joten hiilareita tulee jokatapauksessa niin, ettei ihan kaikkea tarvitse korvata rasvalla. Näin minä tämän järkeilen.

Harmittaa kyllä äidin puolesta. Ei tämä ollut ensimmäinen - eikä takuulla viimeinen - laihdutusyritys, joka päättyi näin. Itseasiassa äiti on tasan kahdesti saanut oikeasti laihdutettua elämänsä aikana: toisen kerran juuri ennenkuin alkoi odottamaan esikoistaan eli minua, ja toisen kerran silloin pari vuotta sitten karppaamalla. Lienee sanomattakin selvää, että äiti syyttää aina tilaisuuden tullen kiloistaan minua. Minun vikanihan se tietenkin on, että hänelle vain tuli 40 raskauskiloa, jotka edelleen yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen istuvat tiukassa. Niinpä niin, miten nyt kukanenkin haluaa itseään huijata.

Mutta se tästä aamuavautumisesta. :) Minä lähden hakemaan pyykit sisälle, eilinen auringonpaiste on muisto vain ja taas tulee vettä. Palaillaan!