Juu... Oma silmä ei juurikaan eroa näe. Paitsi sen, että joulukuun kuvissa on ilmeisestikin reisiä häpeillen kiskottu toppi niin pitkäksi kuin mahdollista. Harmi, koska salilla kyykkääminen on varmasti jalkoja muokannut ja nyt eroa ei kunnolla näe. Ja on noissa käsivarsissa ehkä jotain tapahtunut... onko mulla olkapäät?! Tai sitten nekin on vaan eri asennossa. No tukka on lyhentynyt jos ei muuta!! :D
Oikeasti ei naurata yhtään. Puoli vuotta, kuusi kiloa, eikä huomattavaa eroa. Kilo kuukaudessa. Säälittävää. Mutta ehkä se tästä. Elokuun 9-11. päivä on biitsiturnaus, ja siihen mennessä olis kiva saada jalat siihen kuntoon että vois pelata edes jalkapalloshortseissa. Lyhyistä haaveilen ehkä vuoden päähän...
Lopuksi vielä koko järkyttävyys komeus verhottuna hellepäivän kotirönttävarustukseen. Jos ei mikään muu hymyilytä niin se, että vuosi sitten kesällä en voinut pitää tätä samaa paitaa, koska se oli niin tiukka vatsan kohdalta. No ei ole enää. Ei sillä silti vielä ihmisten ilmoille lähde, terkkuja vaan noille käsivarsille...
Äh. Sanokaa te, onko täällä tapahtunut mitään. En minä näe, mutta järki sanoo että kai siellä nyt edes jotakin?!
Ainaki näyttäis maha pienentyneen! Tai siihen mie ekana kiinnitin huomiota. :D Ja mikä vika siun käsivarsissa muka on? Pienemmät (tai tiiviimmät ainakin) ne on ku miulla ja ajattelin löllöistä huolimatta opetella kesän aikana heilumaan julkisesti toppi päällä. Miun mielestä elämä on liian lyhyt tollaisten murehtimiseen. Siitä tulee vain paha mieli. En siis väitä ettenkö itse murehtisi joutavanpäiväisiä, mutta yritän päästä siitä eroon. :)
VastaaPoistaNo siis joo tässä ko itte kattoo uuestaan niin onhan tuo maha pienempi. Ja jenkkikset on sulaneet. :)
PoistaMulla on ollut käsivarsikompleksi niin kauan kuin muistan. En ole koskaan elämässäni ollut missään ihmisten ilmoilla hihattomassa paidassa (eipäs, olen, kerran 16-vuotiaana Bulgariassa!! :D). Tästä kun pääsee eroon niin tietää olevansa hyvällä tiellä. :)