Sivut

lauantai 19. tammikuuta 2013

Hieno lauantai

Tämä päivä on alkanut aivan surkeasti. Koira kiljui ja huusi ja riehui ja metelöi koko yön - siis ihan koko yön - ja olen nukkunut ehkäpä kaksi tai kolme tuntia. Aamulla herätessäni kurkku oli niin kipeä, etten saanut ääntä tulemaan. Sängystä noustessani tajusin myös, että selkä on niin kipeä, etten voi seisoa paikoillani. Enkä istua, en sängyllä, sohvalla, nojatuolissa enkä varsinkaan ruokapöydän tuoleilla. Kävely on ihan ok ja kovalla lattialla makoileminen vähiten tuskaista. Kotona on pakko, siis kertakaikkiaan aivan pakko siivota, mies on töissä. Koira ja lapsi ottavat tilanteesta kaiken irti ja tuhoavat taloa, kun tajusivat etten voi estääkään muuten kuin raakkumalla olkkarin lattialta kuuroille korville kaikuvia kieltoja. Jos ei kuule, ei tartte totella, siinäpä pähkinänkuoressa noiden riiviöiden tämän päivän asenne. Koulutehtäviäkin olisi ja paljon, mutta miten minä mitään teen kun aivotoiminta on syväjäässä enkä voi istua tietokoneella?!

(Ja joo joo menen menen maanantaina lääkäriin. Tai soitan nyt kumminkin.)

Mutta koska olen päättänyt, ettei tästä keväästä voi selvitä hengissä jos vinkuu koko ajan kaikesta mistä voisi, niin ajattelin kirjoittaa jotain positiivista. Ei muuten ollut ihan helppo nakki, kun istuessa pitää pidätellä hengitystä...

  • Aamupaino 92,9. Olen siis takaisin ruodussa myös painon suhteen ja tiputtaminen voi jatkua, jee!
  • Söin eilen hampurilaisen - tosin ravintolan sellaisen - muttei kaduta yhtään. Oli se valkosipulikastike sen verran hyvää. Mmmmm.
  • Stadiumilta tilaamani paketti tuli ja sekä Puman kollarit että Niken trikoopaita olivat täydelliset. Jee!
Jee. X aikaa kestävä treenitauko siis päällä ja voin todellakin kertoa että tänään tekee tiukkaa olla syömättä karkkia. Todella, todella tiukkaa. Mutta ehkä mä kestän. 

Ja tiedättekö, päässäni on yksi pelottavan tuttu ajatus. Nimittäin kontrolloin sitten syömisiäni, kun en mitään muutakaan elämässäni voi. Huraa. Yritän työntää sen taka-alalle.

Nyt on pakko lopettaa. Kuvien hakeminen ei nyt onnistu, on tämä makuuasennossa läppärin kanssa taiteilu sen verran epämukavaa. 

Parempaa viikonloppua teille muille!

2 kommenttia:

  1. Tuo ajatus syömisten kontrolloinnista, kun ei muuta pysty, on miullekin tuttu. Oikeastaan tämä homma on itsellä mennyt hyvin pitkälle siihen. Yritän aina välillä potkia itseni hereille, kun alkaa pelottaa, että mihin sitä on menossa... Mutta ei tämä toisaalta miulla ole vielä huolestuttavaksi mennyt, ainakaan omasta mielestäni. Hyvä niin.

    Tsemppiä, voimia ja pikaista paranemista! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä se tästä tosiaan, en tiedä. En jaksa stressata nyt tästäkin vielä. :D

      Kiitos paranemistoivotuksista!<3 Mä istun jo keittiönpöydän ääressä (tosin aika jännittävällä mutkalla), kyllä tää tästä.

      Poista

Kiitos kommentistasi, arvostan sitä! :)