Senttipäivitystä ja ruokanatsiusmietteitä

Tuossa taas aamulla epätoivon hetkellä (paino 87,9... jumittavat lihakset ja eilisillan tortillasipsit, salmiakki ja suolainen savukala taisivat näkyä kaikki kerralla vaa'alla) päätin ottaa taas mittoja parin oho kolmen kuukauden tauon jälkeen. Edelliset on siis otettu 5.4. jolloin paino on ollut aika tasan 90kg (otetaanko pienet taputukset tälle mun uskomattomalle painonpudotustahdille?!).

Rinnanympärys 100cm -> 96cm -4cm (-15cm)
Vyötärö 90cm -> 86cm -4cm (-20cm)
Peba 107cm -> 109cm +2cm (-5cm)
Haba 31cm -> 31cm +-0cm (-5cm)
Reisi 60cm -> 60cm +-0cm (-7cm)

Joo'o. No vyötärö ja tissit jatkavat tasaisen tappavaa kutistumistaan, mikä tietty hymyilyttää. Sen sijaan joku vois hieman avata mulle tuota persauksen lukua?! Ok, kyykätty on, mutta kyllä tässä nyt herranjestas sentään olis mistä lähteä. Ja aika paljon. Mies väittää kyllä sitkeästi, että mun peba on muuttanut muotoaan aika reilusti, ts. noussut ylöspäin (mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan) ja pyöristynyt. Kiva silleen - sitähän tässä tavoitellaan, pyöreää kyykkypebaa - mutta ööh... no joo. Ja reidet, no tuo menee ehkä muodon muuttumisen piikkiin myös. Olin nimittäin huomaavinani eilen jalkalihaksen? Tai pienen ainakin. No jokatapauksessa jotain ihan muuta entisen superlöllön tilalla. Ehkäpä siis parin kuukauden päästä on reisissä ja pebassakin huomattavissa miinusta, kun kroppa sopeutuu uuteen muotoonsa. Kai. Käsivarresta en edes odottanut kummempaa miinusta tällä mahtavalla 2kg/3kk pudotustahdilla, joten ei yllättänyt.

Sitten vähän ruokanatsiusjuttua. Tai aika lyhyt toteamus vaan, että ostin eilen Kalorilaskuriin kuukauden aikaa ja päätin ainakin pari viikkoa käyttää ruoat puntarin kautta ja kirjata tarkkaan ylös. Ihan vaan siksi, että minä ihan tosissani haluan nyt nopeampaa pudotusta ja sitä varten haluan myös tietää kalorinkulutukseni ja syömiseni aika tarkasti. Tai no, niin tarkasti kuin ilman sykemittaria ja nettilaskurilla nyt on mahdollista, mutta kuitenkin. Voi kun jostain taivaasta tipahtaisi 100e ylimääräistä... taloudellisesti on nimittäin nyt aika tiukkaa, joten sykemittarin hankinta saa vielä odottaa. Sen verran kuitenkin joustin miehen luvalla supertiukasta budjetistamme, että ostin lopultakin uudet pelikengät! Asicsen sinivalkoiset beibet tekivät pankkitiliin 160 euron loven, mutta pomppu tuntui heti nousevan ainakin 5cm korkeammalle kunnon vaimennuksen ansiosta. Samalta reissulta tarttui mukaan myös Adidaksen uusi pelipaita, koska ostettiin koko joukkueelle samanlaiset. Se maksoi kuitenkin vain 12e, joten sain anteeksi. Ja se on hieno. 

Niin ja! Sain jonkun itsevarmuuskohtauksen kesken pelin ja kääräisin hihat pois tieltä. Täten siis julistan, että minä, Ida-Mari the Käsivarsikompleksi, olen hengaillut julkisella paikalla käsivarret täysin paljaina. Enkä kuollut eikä kukaan pyörtynytkään! Sen sijaan syötin kolmannessa erässä meidät 5-0 johtoon. Kaikesta sitä riemunsa repii. 

Mutta joo, minä alan siivoamaan (vaihteeksi) kun tuo lounaskin loppui. Savutaimenta ja salaattia, annoksessa 191kcal. Namnam vaan. Jälkkäriksi taidan kiskoa vielä banaanin. Palaillaan!